<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Joensuun kaupunkiopastus by Kaisa Nykyri</title>
      <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n</link>
      <description>opastettavia kohteita</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2016-09-06 09:28:29 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2025-12-01 21:38:04 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title></title>
         <author>zat_u</author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123711903</link>
         <description><![CDATA[<div>Joensuun kaupungintalo&nbsp;<br><br></div><div>Joensuun kaupungintalo rakennettiin vuonna 1914. Aiemmin Joensuun kaupunginvaltuusto toimi taitokorttelissa A.J Mustosen talossa, mutta tilat alkoivat käymään ahtaiksi, eikä kaupungissa ollut paikkaa esim. Teatterilla, joten alettiin suunnittelemaan kaupungintalon rakentamista. Vuonna 1909 järjestettiin piirustuskilpailu, jonka Eliel Saarinen voitti piirustuksellaan ja sai palkinnoksi 1200mk. Muissakin Eliel Saarisen töissä toistuu teema tasanne ja torni (esim. Helsingin rautatieasema, Lahden kaupungintalo). Tämän piirroksen pohjalta alettiin rakentamaan kaupungintaloa, josta tuli piirustuksen mukainen. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1911 ja rakennustyöt kestivät kolme vuotta. Varsinkin viimeistelytyöt viivästyivät. Kaupungintalo otettiin käyttöön 14.11.1914, eli 102 vuotta sitten. Patsaat talon ylälaidassa on tehnyt kuvanveistäjä Haapasalo.&nbsp;<br><br></div><div>Rakennuksessa on toiminut aiemmin pankki, kirjasto, poliisiasema ja putkat ja oikeustalo. &nbsp;<br><br></div><div>Sata vuotta sitten tornissa suoritettiin palovalvontaa. Joensuu oli puutalovaltainen. Sodan aikana tornia käytettiin ilmavalvonta paikkana. Sen jälkeen torni on ollut näköala paikkana turisteille, jonne on tuotu esimerkiksi bisneskumppaneita. Vuonna 2005 torni kuitenkin päätettiin sulkea yleisöltä, sillä sinne johtavat portaat olivat turvallisuusriski jyrkkyyden takia. Nykyisin torniin vie hissi ja ylhäällä on kabinetti, jonne mahtuu 30 henkilöä. Kaupungintalossa on myös muita erikokoisia kabinetteja esim. 80 ja 5 henkilön kabinetit. Niissä järjestetään paljon juhlia, esim. Kastejuhlia ja vihkimistilaisuuksia. &nbsp;<br><br></div><div>Kaupungintalossa toimii myös Euroopan Unionin itäisin teatteri ja siellä on kaksi näyttämöä joista suurempaan mahtuu 273 henkilöä ja pienempään 80. Talossa on myös teatteriravintola, jossa tarjoillaan arkisin lounasta ja iltaisin se toimii a la carte ravintolana, joka on osa Karelia a la carte –verkostoa. Pohjois-Karjalan ruokamatkailuverkosto Karelia à la carte on valinnut vuoden 2014 yritykseksi Joensuun Teatteriravintolan. Yritys valittiin yhteensä 71:n Karelia à la carte -verkostoon kuuluvan yrityksen joukosta. Alakerrassa on teatteriklubi, jonne mahtuu 150 henkilöä. Siellä ja lasiterassilla järjestetään pienimuotoisia live-konsertteja, jazz-iltoja jne. &nbsp;<br><br></div><div>Kaupungintalo on peruskorjattu noin 20 vuotta sitten (1998). Vuonna 1966 tulipalo, joka sai alkunsa teatterin lavalta. Irtaimisto saatiin pelastettua, mutta korjaustöitä jouduttiin tekemään paljon esim. Ilmanvaihtojärjestelmä jouduttiin uusimaan kokonaan. Edelleen varsinkin tornissa on nähtävissä jälkiä palosta.&nbsp;<br><br></div><div>Aiemmin talon paikaksi suunniteltiin torin itäistä reunaa, mutta nykyinen paikka valittiin, sillä se pääsi siinä paremmin esille ja liikenne oli siinä kohtaa vilkkain. Ympäristöä on muokattu, esim. Rantakatua alennettiin 1 metri, jotta talon alin kerros tulee paremmin esille.&nbsp; &nbsp;<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 10:58:24 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123711903</guid>
      </item>
      <item>
         <title>&amp;nbsp;&amp;nbsp; Joensuun Tori Joensuun tori on Joensuun kaupungin keskus ja vilkas kohtaamispaikka. Se on rakennettu vuonna 1848 ja on pinta-alaltaan n. 6000 neliömetriä.&amp;nbsp; Torilavalla pidetään erilaisia esityksiä erilaisten tapahtumien aikaan (esim. Joen Yö) Talvella torilla on melko hiljaista. Siellä kuitenkin myydään karjalanpiirakoita, sultsinoita, munkkeja ja vaatteita ympäri vuoden. Kesällä tori on luonnollisesti vilkkaimmillaan. Kesäisin myydään paljon vihanneksia, marjoja, käsitöitä, taloustavaroita, lahjatavaroita sekä ulkomaisia ruokia. Lauantai on viikon vilkkain toripäivä. Merkittäviä tapahtumia torilla: vappu, joulunavaus, uudenvuoden vastaanotto. Torilla myös järjestetään erilaisia sotilasparaateja, lumilautailutapahtumia, lumenveistokilpailuja sekä ulkoelokuvaesityksiä. Myös vaalien alla tori toimii vaalitelttojen ym. alustana. Kauppahalli puretaan.&amp;nbsp; Torilla järjestetään markkinat tammi-huhti-syys ja marraskuussa, markkinat ovat kaksipäiväiset. Myyjiä&amp;nbsp;torille&amp;nbsp;tulee ympäri suomen. </title>
         <author>rasse_routa</author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714441</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 11:17:14 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714441</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Joensuun rautatieasema&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; Historia: Rakennettiin aikoinaan Viipurin ja Sortavalan kautta kulkeneen Karjalan radan pääteasemaksi. Rata avattiin 1894. Uusrenesanssia edustava päärakennus rakennettiin vuosina 1892–1894, ja rakennustyössä käytettiin samoja piirrustuksia kuin Oulun rautatieasemassa. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä&amp;nbsp;1894 valmistuneen Joensuu–Värtsilä-radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema.&amp;nbsp;Asema on peruskorjattu ainakin vuosina 1987 ja 2009-2010, ja rakennukselle on tehty julkisivuremontti 2016.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; Matkustajapalvelut: Asemalla on odotustila, kaksi lippuautomaattia sekä wc. Junamatkustajille on suuri vartioimaton pysäköintialue. Lisäksi asemalta on saatavissa avustuspalveluita. Pysäköinti on maksullinen, ja toimii kolikoilla tai mobiilimaksamisella. 1 €/h, 4 €/vrk, lisävrk 2 € -&amp;nbsp;muutamia lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja. Polkupyörätelineet ovat aseman edustalla. Aukioloajat ma-la 5.00-18.30 su 8.30-18.30.</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714471</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 11:17:26 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714471</guid>
      </item>
      <item>
         <title>&amp;nbsp;Ruuhkanpurkajat-patsas&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;nbsp;&amp;nbsp;Patsas on vuodelta 1964 kuvanveistäjän Oskari Jauhiaisen suunnittelema pronssinen valettu veistos. 1950 luvulla päätettiin tehdä muistopatsas Joensuun historiallisesti merkittävälle metsätyölle ja uittotoiminnalle. Se esittää kahta tukkilaista purkamassa puu-uitosta tullutta ruuhkaa. Se tunnetaan myös nimillä &quot;Tukkilaiset&quot; ja &quot;Souvarit&quot;.&amp;nbsp;Vuonna 1780 Utrankosken sahan perustamisen myötä alkoi Joensuussa uittotoiminta. Aluksi toiminta oli irtouittoa, joka tarkoitti sitä, että puuerät kulkivat vapaasti Pielisjokea pitkin aina suvantoveteen asti. Ajelehtiessaan jokea pitkin puut saattoivat juuttua kivien väliin ja tehdä kasaantumia joita tukkilaiset purkivat. Kuitenkin vuodesta 1878 eteenpäin uittoja ohjattiin yhteisuittoina jolla vältettiin suurintaosaa ruuhkasta.&amp;nbsp;Erikoista patsaassa on se, että toisella tukkilaisista on itse suunnittelijan Oskari Jauhiaisen kasvot ja toisella Eero Rantasen, joka toimi tuona aikana Joensuun kaupunginkamreerina. Kamreeri tarkoittaa siis taloushallinnon alan virkamiestä.&amp;nbsp;&amp;nbsp;</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714588</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 11:18:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714588</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kauppakeskus Iso myy. Se on Joensuun suurin kauppakeskus, joka sijaitsee Joensuun ydinkeskustassa. Siellä on n. 80 liikettä ja parkkitilaa 200 autolle. &amp;nbsp;Kauppakeskuksen toteutus alkoi maaliskuussa 2005 ja se avattiin marraskuussa 2007. &amp;nbsp;Iso myystä löytyy mm. kahviloita, vaatekauppoja, ravintola, kirjakauppa, kosmetiikkakauppa jne. Iso myy sopii erinomaisesti promootioiden ja pop-up-tapahtumien järjestämiseen. &amp;nbsp;Iso myyn ovat suunnitelleet arkkitehdit Georgios Fasoulas, Pertti Hakamäki ja Frank Schauman. Georgios Fasoulas kuoli kesken Iso myyn suunnittelun, mutta perusajatus säilyi loppuun asti. &amp;nbsp;Iso myytä ja vieressä sijaitsevaa kauppakeskus Metropolia yhdistaa kävelysilta. Iso myystä löydät myös kansainvälisistä kauppaketjuista paikallisiin erikoisuuksiin.&amp;nbsp; Iso myy on avoinna arkisin 9-20, lauantaisin 9-19 ja sunnuntaisin 12-16. </title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714994</link>
         <description><![CDATA[<div><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 11:20:04 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123714994</guid>
      </item>
      <item>
         <title>&amp;nbsp; Ystävyyden puisto Ystävyyden puisto on entinen urheilupuisto, joka on nimetty ystävyyskaupunkien kunniaksi. Puistossa sijaitsee leikkipuisto ja ympäristötaideteos Kolme aurinkoa jonka on suunnitellut Jorma Lehikoinen vuonna 2008. Siellä on myös tienviitta, jossa kerrotaan kuinka pitkä matka on Linköpingiin, Tönsbergiin, Ísafjörduriin, Roskildeen, Hofiin, ja Vilnaan.&amp;nbsp; Sijaitsee Koskikadun ja Länsikadun kulmassa, Urheilutalon takana. </title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123717301</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 11:33:55 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123717301</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123717469</link>
         <description><![CDATA[<div>&nbsp;<strong>Ystävyyden puisto&nbsp;<br></strong><br></div><div><strong>Ystävyyden puisto on entinen urheilupuisto, joka on nimetty ystävyyskaupunkien kunniaksi. <br>Puistossa sijaitsee leikkipuisto ja ympäristötaideteos Kolme aurinkoa jonka on suunnitellut Jorma Lehikoinen vuonna 2008. <br>Siellä on myös tienviitta, jossa kerrotaan kuinka pitkä matka on Linköpingiin, Tönsbergiin, Ísafjörduriin, Roskildeen, Hofiin, ja Vilnaan.&nbsp; <br>Sijaitsee Koskikadun ja Länsikadun kulmassa, Urheilutalon taka</strong>na.&nbsp;<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-09-14 11:34:59 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaisa_nykyri/152jzibn2u1n/wish/123717469</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
